Muistomerkit

Sankaripatsas

Vuonna 1961 sankarihautausmaalle pystytetty sankaripatsas on savitaipalelaissyntyisen kuvanveistäjäprofessori Viljo Savikurjen (1905-75) suunnittelema. Patsas on valmistettu punaisesta graniitista ja se esittää kuolevaa soturia ja häntä kannattelevaa aseveljeä. Alalaidassa on teksti: "Isänmaan puolesta 1939-1944"

Sotaan lähteneiden muistomerkki

Sotaan lähteneitten muistoksi pystytettiin kellotapulin läheisyyteen muistokivi, jossa lukee "1939-1944 sotiin lähteneiden muistolle: 350-juhlavuotena kunta ja seurakunta". Kivi on pystytetty v. 1989.

Europaeus-muistomerkki

Savitaipalelaisen suurmiehen, David Emanuel Daniel Europaeuksen (1820-1884) muistopatsas seisoo Europaeus-aukiolla seurakuntatalon ja kirkon läheisyydessä. D.E.D. Europaeus oli kansanrunojen kerääjä, kielitieteilijä, arkeologi ja oman tiensä kulkija, joka teki seitsemän pitkää keruumatkaa Inkerinmaalle ja Karjalaan ja keräsi tuhatmäärin runoja, itkuvirsiä ja kansansatuja. Erityisen merkittäviä olivat Inkerinmaalta löytyneet Kullervo-runot. Yli puolet uudistetun Kalevalan runoista on hänen keräämiään.

Muistopatsas on savitaipalelaissyntyisen professori Viljo Savikurjen (1905-75) veistämä reliefi. Patsas pystytettiin v. 1971 ja siinä lukee teksti Kullervo-runoista: "Kotiinsa muut menevät, majoillensa matkoavat, mull on korvessa kotini, kankahalla kartanoni, tuulessa tulisijani."

Jonni Myyrän muistomerkki

Savitaipalelainen Jonni Myyrä (1892-1955) voitti keihäänheitossa olympiakisojen kultamitalin Antwerpenissä 1920 ja 1924 Pariisissa ja teki maailmanennätyksiä. Hän oli maailman paras keihäänheittäjä yli kymmenen vuoden ajan. Myyrä oli aikaansaapa mies muutenkin: hän toimi niin kunnanjohtajana, pankinjohtajana kuin liikemiehenäkin. Myyrän miljoonabisnekset sahateollisuudessa ja keihäiden valmistuksessa johtivat konkurssi- ja rötöskierteeseen, jonka takia Myyrä ei palannut Pariisin olympialaisista Suomeen vaan pakeni 1924 Amerikkaan eikä koskaan palannut. Savitaipaleen Urheilijat (jonka perustajajäseniin Jonni Myyrä kuului) pystytti Jonni Myyrän kotitalon paikalle muistomerkin Hyrkkälän kylään. Muistomerkissä lukee: "Tällä paikalla syntyi vuonna 1892 Jonni Myyrä, keihäänheiton kaksinkertainen olympiavoittaja ja maailmanennätysmies. Hän kuoli Amerikassa 1955."

Simon kivi

Savitaipaleen ensimmäisen talonpoikaissäätyisen valtiopäivämiehen, Simo Heikinpoika Kuntun muistoksi v. 1997 paljastettu muistokivi Kunttulan kylässä. Kiveen kiinnitetyssä laatassa lukee: "Simon kivi. Savitaipaleen Kunttulan kylässä on asunut Simo Heikinpoika Kunttu, n. 1630-1697. Ratsuväen luutnantti, lautamies v. 1665-96. Valtiopäivämies, talonpoikaissäädyn edustajana Ruotsin valtiopäivillä edustaen v. 1668 Lappeen ja Rannan sekä v. 1678 Lappeen, Rannan, Jääsken ja Äyräpään kihlakuntia. Kuntun sukuseura ry 1997."

Savitaipaleen taistelujen muistomerkki

Kuhaniemi, Kaijanlahdentie

Muistomerkki on pystytetty kolmevuotisessa sodassa kaatuneiden ruotsalais-suomalaisten sotilaiden haudalle. Paikalle on haudattu v. 1790 lähes 400 kaatunutta. Epäonnistuneen hyökkäyksen johtajana toimi kenraali Kustaa Mauri Armfelt. Muistomerkissä on seuraava teksti:

Savitaipaleen taistelussa 4. päivänä kesäkuuta 1790 kenraali Armfeltin suomalaisten ja ruotsalaisten kaatuneiden sotilaiden muistolle.

"Satoja täss´ Sankareita
nurmen alla nukkuu."

It-patteriston sotaanlähdön muistomerkki

Paimensaarentie, Hakamäen rinteessä

Kuolimojärven Pöksänlahteen oli sijoitettu Kevyt It-patteristo, joka käsitti 111.Kevyen It-patterin ja 111.It-konekiväärikomppanian. Välirauhan aikana patteristossa koulutettiin alokkaita. Honkalan maastossa ja suojeluskuntatalossa järjestettiin myös It-kurssi reserviläisille. Liikekannallepanossa muodostettiin Olkkolan kankaalla It-patteristo, jonka täydennysmiehet otettiin Savitaipaleelta. Sodan alettua patteristo hajotettiin eri rintamalohkoille.

Muistomerkissä on teksti:

"Tältä alueelta lähti 111. KEV.IT.PTRI ja 111.IT.KKK sotaan 1941."

Pioneeripataljoonan muistomerkki

Kirkonkylän koulun kääntöpaikka

Muistomerkissä on seuraava teksti:

Pioneeripataljoona 1 toimi täällä Paakkolammen kasarmialueella vuosina 1940-1941.

"Sinä tiedäthän veikko mun vierelläin
mikä retkemme tänne toi,
ilomielin me riensimme sinnepäin,
mistä yhteinen kutsu soi."

Puolustusvoimat
IX Korpraalikunta
Savitaipaleen kunta
Pionp. 11:n Aseveljet

Kirkonrakentajien muistomerkki

Rahikkalan kylä, tuulimyllyn vieressä

Rahikkalan tuulimyllyn 200-vuotisjuhlissa 7.8.2004 paljastettiin muistomerkki kuulujen kirkonrakentajamestareiden Juhana Salosen (n.1738-1804), Matti Salosen (1761-1823) ja Taavetti Rahikaisen (1795-1858) elämäntyön muistoksi. Saloset ja Rahikainen olivat kirkonrakentajamestareita Rahikkalan kylästä. Muistomerkin muoto toistaa kirkonrakentajien kehittelemän kahtamoisen eli kaksoisristikirkon pohjamuotoa.

Muistomerkkiin kiinnitettyyn metallilaattaan on kaiverrettu kuva Savitaipaleen edellisestä kirkosta (valmistui v.1827), jonka oli suunnitellut ja urakoinut Matti Salonen. Savitaipaleen vanhin rakennus, kellotapuli, on Juhana Salosen suunnittelema ja rakentama v. 1779. Taavetti Rahikainen suunnitteli ja toteutti tapulin laajennuksen nykyiseen asuun v. 1846. Kirkonrakentajien muistomerkin on suunnitellut ja toteuttanut Martti Rahikainen. Hänen apunaan toimi Risto Korhola.

Kotirintamanaisten muistomerkki

Peltoinlahdentie

Kirkkopuistossa - kirkon ja kirjaston välisellä viheralueella - paljastettiin 16.7.2005 Savitaipaleen kotirintamanaisten muistomerkki. Gneissi-graniitti-kiven pinnassa on reliefi, jossa nainen kohottaa lasta ylöspäin ja sirppi leikkaa viljaa. Reliefin on tehnyt taiteilija Heikki Räsänen, muistomerkin valmisti Eero Vainikka Sorvikivestä. Muistomerkissä on teksti: Savitaipaleen kotirintaman naisille 1939-1945. Muistomerkkihankkeen taustalla on Savitaipaleen Sotaveteraanit ry, joka v. 2001 pisti alulle muistomerkkikeräyksen. Keräykseen osallistuivat lukuisat savitaipalelaiset yhteisöt, yritykset, järjestöt ja yksityiset henkilöt.

Vapaussodan muistomerkki

Vanha hautausmaa, kellotapulin vieressä

Suojeluskunnan v. 1921 pystyttämä v.1918 vapaussodan muistomerkki.
Muistomerkissä nimiluettelo vapaussodassa kuolleista henkilöistä ja tekstit:

"Sankareille
kaatuneille
isänmaan lain
ja vapauden eestä"

"Vapaudelle Suomen kansa
uhriks´ kantoi kalleintansa
uhras nuorta elämää.
Ett´ ois niille joitten vuoksi
Veri nuori hankiin juoksi
Kallis vapautensa tää."

Karjalaan jääneiden muistomerkki

Kirkonmäki

Savitaipaleen Siirtokarjalaiset ry:n vuonna 1959 pystyttämä muistomerkki, jossa teksti:

"Poveen kauniin
Karjalanmaan
jäivät rakkaat
rajojen taa.
Muistojen kannel
helkähtää kaikesta
Luojaa kiittämään."

Muualle haudattujen muistomerkki

Kirkonmäki

Kirkon seinustalle pystytetty muistomerkki, jonka juurelle voi tuoda kynttilän tai kukkia muualle haudattujen omaisten ja ystävien muistoksi.

Teksti:
"Muualla lepäävien muistoksi"

Hepokivi

Heituinlahti, Tuohikotintien ja Mäntyharjuntien risteys.

Heituinlahden kylätoimikunnan ja Kymen Pioneeripataljoonan yhteisvoimin rakentama "uusi hepokivi" paljastettiin 25.7.2007. Muistokivi on Laarin kylästä tuoduista kivipaaseista tehty "portti". Hepokivi oli aikanaan kyläläisten tärkeä kohtauspaikka ja luonnon maamerkki, joka hävitettiin, kun tien uutta liittymää rakennettiin.

Vuosien 1788-1790 taisteluissa kaatuneiden muistomerkki

Ratasalontien ja Partakoskentien risteys, Kärnäkoski.

Lauantaina 16.8.2008 paljastettiin Partakosken kylätoimikunnan ja Tuomo Mäkelän suunnittelema muistomerkki Ratasalon tien risteyksessä Kärnäkoskella. Muistomerkki on kolmen valtion yhteinen kunnianosoitus Partakosken-Kärnäkosken taisteluissa kaatuneille ja paljastustilaisuutta seurasivat Suomen, Ruotsin ja Venäjän edustajat.
Muistomerkin läheisyydessä on opastaulu, jossa selostetaan taistelun vaiheet tekstein sekä karttakuvin.

Partakosken-Kärnäkosken taisteluihin osallistui yhteensä 7000-8000 miestä. Suomalaisten sotilaiden määrä rajoittui Savon prikaatin osaston lisäksi muutamaan kymmeneen tiedustelijaan. Taistelutappioiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Kaatuneita arvellaan olleen n. 400 ja haavoittuneita n. 800 miestä. Ajan tavan mukaan sekä kaatuneet että myöhemmin haavoihinsa menehtyneet haudattiin taistelukentällä joukkohautoihin.

Muistomerkkiin on kirjoitettu sama teksti suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi:
"Sodassa 1788-1790 Ruotsin ja Venäjän sotajoukot ottivat kolmasti yhteen näillä rajaseudun kapeikoilla. Sadat sotilaat kaatuivat taisteluissa tai menehtyivät haavoihinsa ja tauteihin. He kaikki saivat viimeisen leposijansa täällä, kaukana kotoaan"