Kärnäkosken linnoitus

Kaakkois-Suomen linnoitusketjuun kuuluva Aleksander Suvorovin rakennuttama linnoitus 1790-luvulta. Linnoituksen läheisyydessä myös lotjasatama, vuorilinnoitus, Kärnäkoski, vanha mylly ja saha.

Sotamarsalkka Aleksander Vasiljevits Suvorov rakennutti Kärnäkosken linnoituksen vuosina 1790-1793 Ruotsin ja Venäjän käymän kylmän sodan jälkeen. Linnoitus rakennettiin Kärnäkosken rannalle Saimaan ja Kuolimon väliin valvomaan Lappeenranta-Mikkeli -tietä sekä Saimaan luoteis- ja länsiosien sokkeloisia vesireittejä. Kärnäkoski oli myös venäläisten Saimaan sisävesilaivaston tukikohta.

Linnoitustöissä oli 1400 sotilasta ja paikkakunnan talonpoikaa. Linnoituksen muodosti kolme bastionia ja kolme raveliinia. Idän puoleiselle sivulle, josta hyökkäys Saimaalta oli hyvin epätodennäköistä, tyydyttiin pelkkään kurtiinivalliin. Eteläsuuntaa ja sen yli johtavaa siltaa vartioi vuorilinnoitus ja Partakosken puolella nykyisellä Ruhtinaanmäellä sijaitsi Parta-linnake.

Lotjasatamaan ja vuorilinnoitukseen pääsee idyllistä polkua pitkin.

Suurella vaivalla rakennettua linnoitusta ei kuitenkaan koskaan tarvittu ja Nikolai I antoi vuonna 1835 käskyn kaikkien Kaakkois-Suomessa olevien linnoitusten lakkauttamisesta. Linnoituksen sisäpuoliset hirsirakenteet on myyty ja purettu. Museovirasto on kunnostanut linnoituksen muurit 1980-90 -lukujen taitteessa.

Kärnäkosken mylly on rakennettu 1890 -luvun alussa. Jauhatus loppui 1950 -luvun puolivälissä. Kylätoimikunta kunnosti myllyn ja sen viereisen sahan kesällä 2002.