Savitaipaleelta maailmalle, Joona Tiainen

Kuka olen ja mistä kirjoitan?

Olen Joona Tiainen, syntyperäinen Savitaipalelainen, Valkolanmäeltä. Nykyään asun opintojeni myötä Lappeenrannassa. Koulut lukioon asti kävin Savitaipaleella, kunnes 2015 lähdin opiskelemaan markkinointia Saimaan ammattikorkeakouluun. Tällä hetkellä olen vaihto-opiskelemassa markkinointia Malesiassa ja olen luvannut kertoa, miten olen tänne eksynyt ja mitä täällä teen.

En ajatellut koko ensimmäisenä opiskeluvuotenani lähteväni vaihtoon. Olin tyytyväinen oloihini Suomessa. Ystävät, perhe, harrastukset ja muut tutut ja turvalliset asiat ympärillä. Miksi lähteä muualle, missä joutuisin elämään ilman asioita, jotka luovat merkityksen elämälleni?
Asennoitumiseni vaihtoon lähtemisen suhteen, alkoi pikkuhiljaa muuttua uusien asioiden ympäröidessä minua. Pääopettajani on taitavin koskaan tapaamani ihminen viemään ihmisiä kohti uusia asioita, haastamalla heitä oppimaan. Kun pääsin lukemaan markkinointia hänen opetukseensa, aloin pikkuhiljaa ymmärtää oppimisesta oikeasti. Oppimista ei ole pelkästään asioiden ulkoa opiskelu kirjasta ja sen jälkeen sen oksentaminen koepaperille. Oppimista on uusien asioiden kohtaaminen, itsestä uusien puolien löytäminen ja itsensä jatkuva kehittäminen. Neljäs syyskuuta löysin itseni istumasta lentokoneesta, menossa kohti Penangia viideksi kuukaudeksi vaihtoon, tavoitteenani oppia. Oppia arvostamaan hyviä olojamme, kehittämään kansainvälisiä taitoja ja ennen kaikkea oppimaan kokemalla uutta.

Mikä sai minut lähtemään vaihtoon Malesiaan?
 
Olen viimeisen parin vuoden aikana pyrkinyt haastamaan itseäni jatkuvasti. ’’Mene epämukavuusalueelle, jotta pääset mukavuusaluuelle.’’ Pyrkimällä tietoisesti epämiellyttäviin tilanteisiin, joissa et koe olevasi mukavuusalueella kehität huomaamatta itseäsi valtavin askelin. Asiat, jotka ovat olleet pelon aihe, siedättyvät ja parhaassa tapauksessa huomaat saavuttavasi nautinnon näissä ennen ahdistusta aiheuttaneissa tilanteissa. Oman mukavuuskuplan rikkominen oli yksi syy lähteä katsomaan elämää muuallakin kuin Etelä-Karjalassa.
Syitä lähteä vaihtoon oli minulla monia, mutta arki yksi niitä isoimpia. Maanantaita pidetään yleisesti viikon huonoimpana päivänä, koska maanantaista on pisin matka viikonloppuun. Arkipäivät kituutellaan läpi, valitetaan miten töissä ja koulussa on raskasta, ulkona sataa vettä ja viikko sitten päättyneellä kesälomalla kerätyt voimat on jo käytetty loppuun. Halusin vaihtaa oman maanantaini erilaiseksi. Maanantaiksi, jolloin koulu olisi mielenkiintoista ja uutta ja ulkona paistaisi aurinko. Totta kai kielitaito, kansainvälistyminen ja muut itsestään selvät vaihdon aiheuttamat hyveet olivat mielessä, mutta kaksi ensin mainitsemaani olivat ne päällimmäisimmät. Itsensä kehittäminen ja arjen rikkominen.

Matka alkaa

Ensimmäiset päivät Malesiassa menivät aika sumussa. Kaikki on uutta ja shokeeraavaa. Et tunne mitään paikkoja ja ihmiset ovat vieraita. Kun alun shokista selviää, alkaa asioista nauttimaan. Kuumuus, joka ensimmäisenä päivänä oli viedä hengen, onkin asia josta et enää halua luopua.
Meni hetki tajuta, että olen oikeasti täällä. Lähtenyt vaihtoon ja päättänyt viettää elämästäni seuraavat viisi kuukautta vieraassa maassa. En ole katunut päätöstäni hetkeäkään. Jokapäiväinen auringonpaiste, uusi kulttuuri siedettäväksi ja täysin uusia ja vieraita asioita kohdattavana. Elämästä täällä on nauttinut. Totta kai Suomen hanavesi ja toimivat vessat ovat asioita, joita ikävöi, mutta niitä kerkeää käyttämään koko loppuelämänsä!
Tulevissa teksteissäni tulen kertomaan ajastani täällä. Siitä mitä on elää hyvin erilaisessa kulttuurissa ja sopeutua siihen. Näkemästäni ja kokemastani Malesiassa ja muissa maissa, joissa pääsemme täällä käymään. Sekä tietenkin opiskelusta uudessa ympäristössä.
Päätavoitteena vaihto-opiskelullani on selvittää, onko klisee ’’vaihto-opiskelu on ihmisen parasta aikaa’’ totta.

         Joona Tiainen